Jontun tunti

Nyt siis kirjotan 20.10. tapahtumista. Elikkäs aloitetaan lauantai aamusta. Aamulla heräsin puoli kymmenen aikoihin. Pesin hiukset ammeessa ja kuivasin ne kuivaimella. Aamupalaa tein ennen kuin meidän vieraat Mari ja Tommi heräsi. Kun ne tuli yläkertaan, syötiin komisin aamupalaa, kun äiti oli viemässä veljeäni lentokentälle. Allu lähti koulun kanssa laskureissulle Itävaltaa. Allu siis harrastaa lumilautailua ja on Vuokatinurheilulukiossa. Noniin asiaan. Syötiin siis aamupalaa. Äiti tuli takaisin kotiin kymmenen maissa. puoli yksitoista aloin laittaa itseäni valmiiksi. Kello oli 11:15 kun lähdettiin pihasta kohti tallia. Kaikki varmaan jo otsikosta tajus että mulla oli Jontun tunti. Tallilla oli jo valmiiksi Veera (Rosson vuokraaja) ja Anni joka on alkeiskurssilla. Ja tottakai Jonttu joka piti Annille ja Ronyalle tuntia. Hain Retun mutaisesta tarhastaan. Laitoin sen vesikarsinaan ja hain harjapakkini. Pesin Retun kaviot vedellä ja harjalla ennen kuin putsasin ne kaviokoukulla. Mä pesen aina Retun kaviot mudasta koska en halua itse sotkea kääsiäni mutaan. Ja muutenkin en pidä siitä että Retun kauniit sukan eivät näy, koska ne ovat mudan peitossa. Ja kyllä Sitä mutaa on niin paljon että jopa Retun sukat menee piiloon. Muutenkin Retulla on kauniit kirjokaviot enkä halua pitää niitä piilossa. Takaisin asiaan. Harjasin Retun pikaisesti piikkisualla, koska siitä lähtee todella paljon kesäkarvaa pois. Laitoin satulahuovan sen selkään ja siihenpäälle tottakai satulan. Kiinnitin satulavyön ja mittasin jalustimet koulutuntia varten pidemmiksi. Lopuksi laitoin vielä suitset harjattuun päähän. Ja tottakai kypärän omaan päähäni ja lähdin kentälle rakkaan hevoseni kanssa. Retu veti mut houkuttelevaan heinäkasaan, mutta sain sen sieltä ihan helposti pois. Kävelin vielä sen lyhyen loppumatkan kentälle ja kentällä kiristin vielä satulavyötä ja nousin selkään. Kävelin kierroksen ja kiristin satulavyötä vielä reiällä. Aloitimme sellaisella volttiharhoituksella. Meillä oli kaikilla oma puomi, jonka yli piti mennä aina kerran yhden voltin aikana. Tarkoituksena oli saada hevonen nätisti ja keveästi taipumaan siinä voltilla. Ja saada hevosen selkä hieman nousemaan. Retulla se onnistui hieman helpommin kuin Ronyalla tai Rossolla, koska Retu on paljon kokeneemmpi. Kun se yksi voltti onnistui helposti, teimme siihen kahdeksikkoa niin että aina kun voltti vaihtuu kävellään puomin yli. Retulla ja mulla meni taas se aika helposti. Lopulta teimme sitä ravissa, tosin sillon meillä oli tilaa koko kenttä. Teimme silti sitä kahdeksikkoa. Tosin yksi ympyrä kerrallaan. Sitten kun yksi onnistui hienosti, vaihdettiin ympyrää. Retun kanssa jouduin vasemmassa kierroksessa taistelemaan aika paljon, että se otti takajalat mukaan. Olin todella tyytyväinen Retuun ja itseeni, mutta ennenkaikkea opetukseen ja koko opettajaan. Jonttu on siis aivan parhaista parhain opettaja mun mielestä! Jonttu pitää silleen vielä hyvin tunteja, että yhdellä tunnilla on kerrallaan kaksi tai kolme ratsukkoa. Siinä kaikki saa hyvin sitä tärkeää henkilökohtaista opetusta. Kun ratsastin yhdellä ratsastuskoululla, meillä oli siellä joskus jopa 8 ratsukkoa samanaikaisesti kentällä! Siinä ei kyllä sanut kun suunnilleen kerran kahdessa kuukaudessa sitä henkilökohtaista opetusta. Mutta se oli erilainen paikka enkä tahdo solvata sitä paikkaa. Itsekin kuitenkin siellä ratsastin viisi vuotta. Opin siellä paljon ja siellä oli tai no on edelleen kiltit hevoset.  Nyt takaisin sinne ratsastustunnille. Lopuksi laukkasimme pieniä pätkiä. Niin että ensin hevosen piti hieman väistättää sisäpohjetta. Ja sitten ryhdistäydy ja nosta laukka. Retulla se onnistuu helpposti, koska me tehdään sitä melkein joka kerta. Ekalla laukan nostolla me jouduttiin kivikkoon. Lopuksi me kuitenkin laukattiin nätisti ympyrälläkin. Retu meni kyllä niin hienosti eilen tunnilla, että tänään se sai vapaa päivän. Huomenna sitten rauhallisempaa ratsastusta luvassa ja tiistaina ratsastustunti med Taru ja hanne? Hannesta en oo varma mutta Taru ainakin tulee. :D Tänään käytiin mun kaverin kanssa keskustassa syömässä ja ostamassa karkkia. Nähtiin pari tuttuakin. Kotiin kun pääsin rupesin kuuntelemaan musiikkia ja kun tää biisi tuli niin vierähti pari kyyneltäkin, kun tuli ikävä mun yhtä ihanaa ystävää joka asuu noin 700 km päässä :(( Tässä linkki siihen biisiin: http://www.youtube.com/watch?v=cDXwxcPqBVM